Anna-Kristiina Mikkonen

Yleinen

Hyvää Eurooppa-päivää!

Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin 9. toukokuuta 1950. Tuolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman antoi julistuksen, jota pidetään alkuna Euroopan integraatiolle. Schuman esitti, että rauhanomaisten suhteiden säilyttämiseksi on välttämätöntä luoda perusta Euroopan valtioliitolle. Milanon huippukokouksessa vuonna 1985 sovittiin, että toukokuun 9. päivää juhlitaan Euroopan päivänä.

 

Eurooppa-päivä tuo unionia lähemmäs kansalaisiaan toritapahtumineen ja juhlallisuuksineen. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää ennen kuin byrokraattisena hallintohimmelinä pidetty EU on meillä aidon kansanjuhlan aiheena. Tiedotusvälineet takertuvat näyttävästi kiinni kurkku- ja kahvinkeitin direktiiveihin peittäen alleen EU:n merkityksellisten toimien näkyvyyden kotimaan mediassa. Nykyajan nuoret kasvavat, opiskelevat, tekevät työtä, rakastuvat ja perustavat perheen Euroopassa. Taustoistamme riippumatta meille kaikille on EU tarjonnut hienoja mahdollisuuksia muun muassa opiskelu- ja työvaihtojen kautta. Ovet ovat avoinna meille, meille kaikille, jos vaan osaamme ja tiedämme kuinka hyödyntää mahdollisuuksia. Yleisesti ottaen EU-tietoisuutta pitäisi lisätä. EU-asioiden pitäisi tulla tutuksi jo päiväkodista lähtien.

 

Monesti kyseenalaistetaan onko EU:sta ollut meille hyötyä? EU-jäsenmaksu, jonka arvioidaan olevan noin 122 €/suomalainen vuodessa, on maksanut itsensä monin verroin takaisin. Infran parannushankkeet, hanketyö ylipäätään on tuonut työtä ja toimeentuloa maakuntiin. Puhelinmaksut ovat alentuneet EU:n ponnistelujen ansiosta. Asuntojen, autojen ja opintolainan korkotaso on ennätyksellisen alhaalla. Voi siis todeta, että ihan jokainen perusduunarikin on EU:sta hyötyä saanut.

 

Mie haluan elää arkea vakaassa Euroopassa. Kansalaisten, Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden Euroopassa. Euroopassa, jossa jokainen saa olla oma itsensä. Nuorissa on tulevaisuus!

 

Euroopan tasolla ja Suomessa nuorisotyöttömyys on suuri kysymys. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Suomessa on luotu hieno nuorisotakuun malli, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, työkokeilu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Suomalaisesta nuorisotakuusta on tehtävä Euroopan laajuinen toimintamalli.

 

Suomi on ollut EU:n jäsen kohta 20 vuotta. Eikä suotta. Euroopan unioni on kehittyvä prosessi, jonka kehityssuuntaa määrittävät kansalaiset. On tärkeää, että jokainen meistä käyttää äänioikeuttaan myös Euroopan parlamentin vaaleissa sosiaalisemman, oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja työläisten Euroopan puolesta.